Henkilökohtainen kriisi ja työelämä– miten kohtaamme ja tuemme toisiamme vaikeina hetkinä?
9.9.2025 09:00
Verkossa
Miten henkilökohtainen kriisi kuten vakava sairastuminen, ero, uupumus, läheisen kuolema tai muu henkilökohtainen kriisi vaikuttaa työkykyyn, töistä suoriutumiseen sekä jaksamiseen töissä? Miten esihenkilö ja työyhteisö voi parhaiten tukea alaista ja kollegaa, joka käy läpi haastavaa aikaa omassa elämässään? Mitä velvollisuuksia työnantajalla on tukea työntekijää henkilökohtaisesti kuormittavassa tilanteessa?
Tässä webinaarissa Amanda Backholm avaa aihetta ammatillisesta näkökulmasta ja jakaa omien kokemuksiaan emotinaalisesta johtamisesta kriisitilanteessa. Amanda puhuu rohkean kohtaamisen merkityksestä sekä kuvaa organisaation vastuita ja mahdollisuuksia kollegan tukemisessa erilaisissa työntekijää ravistelevissa kriisitilanteissa.
Mitä saat webinaarista mukaasi?
- Selkeyttä siihen, miten kriisit vaikuttavat työkykyyn ja työyhteisön dynamiikkaan
- Vinkkejä ja konkreettisia keinoja tukemiseen – sekä esihenkilön että kollegan roolissa
- Oivalluksia siitä, miksi avoimuus ja psykologinen turvallisuus ovat työyhteisön voimavaroja
- Näkemyksiä organisaation vastuusta ja mahdollisuuksista kriisitilanteiden keskellä
Kenelle?
Webinaari on tarkoitettu esihenkilöille, HR-ammattilaisille sekä kaikille, jotka haluavat oppia tukemaan toisiaan haastavissa elämäntilanteissa.
Webinaari on maksuton ja ilmoittautuminen on avoinna kaikille Suomen Ekonomien täysjäsenille. Webinaari nauhoitetaan ja jälkitallenne tulee jäsenten saataville pian tilaisuuden päättymisen jälkeen.
Tutustu webinaarin asiantuntijaan
Amanda Backholm
Amanda Backholm on koulutukseltaan sosiologi sekä sertifioitu valmentaja NeuroLeadership Instituutista ja hän vannoo neurotieteen tutkimuksen nimeen.
Amanda on valmentanut yli 700 ammattilaista ympäri maailmaa.
Tammikuusta 2025 lähtien hän on työskennellyt Senior HR Specialistina Suomen suurimman lääkeyhtiön, Orionin Pharman, Talent-tiimissä jossa hän vastaan kansainvälisten johtamisohjelmien kehittämisestä sekä fasilitoimisesta.
"Olin 26-vuotias, kun nuorin sisareni Fanny romahtaa hiihtoladulla ja hänen aivoistaan löydetään pahanlaatuinen kasvain. Yhdeksän vuotta myöhemmin istun hänen vierellään, pitäen hänen kädestään kiinni, kun hän ottaa viimeiset hengenvetonsa.
Fannyn kuolemasta on nyt kulunut kolme vuotta. Suruprosessi on muuttunut kokonaisvaltaisesta akuutista kriisistä arjen taustalla kulkevaksi pohjavireeksi. Fannyn sairaus ja kuolema ovat olleet punainen lanka isossa osassa uraani ja elämääni. Millaista on elää, rakentaa uraa ja luoda elämää samalla, kun joku rakas on kuolemaisillaan?"